Hyödyllisiä perhe- ja jäämistöoikeudellisia toimia
Olen koonnut tähän esimerkkejä usein hyödyllisistä toimenpiteistä ja asiakirjoista. Jokainen tilanne on kuitenkin yksilöllinen, joten yleensä toimenpiteet ja asiakirjat kannattaa tehdä asiantuntijan kanssa.
Huomaathan myös, että oikeusjärjestelmämme sisältää lukuisia poikkeuksia ja näillä voi olla vaikutusta asiakirjojen tarkoituksen toteutumiseen. Poikkeukset liittyvät yleensä oikeudenmukaisen lopputuloksen saavuttamiseen erityistilanteissa.
Tässä kirjoituksessa ei ole huomioitu tilanteita, joissa olisi mukana vajaavaltaisia kuten alaikäisiä tai edunvalvonnassa olevia. Myöskään velkojien oikeuksiin liittyviä erityistilanteita ei ole huomioitu. Kirjoitus on tehty yleisellä tasolla luettavaksi eikä se ole oikeudellista neuvontaa.
Avioehto ainakin avioeron varalta
Avioehdon tarkoitus on poistaa avio-oikeus kokonaan tai osittain. Jos avioehdolla poistetaan avio-oikeus kokonaan, avioliiton päättyessä toinen osapuoli ei pääsääntöisesti joudu maksamaan tasinkoa. Tasingonmaksuvelvollinen ilman avioehtoa olisi lähtökohtaisesti varakkaampi osapuoli.
Avioliiton päättyessä avioeroon, tasingonmaksuvelvollisuus voi olla ikävää. Toisinaan ositus voikin muodostua hyvin riitaiseksi, ja avioehto saattaisi helpottaa taloudellisten asioiden selvittämistä. Kannattanee harkita, tekisikö avioehdon ainakin avioeron varalta.
Avioliiton päättyessä toisen kuolemaan, voi olla aviopuolisoiden haluama tilanne, että mahdollisesti vähävaraisempi leski saa tasinkoa kuolinpesältä. Tasingosta ei makseta perintöveroa, joten omaisuuden siirtyminen leskelle tasinkona voi olla verotuksellisesti järkevää. Jos aviopuolisoilla kuitenkin on eri perilliset, tilanne voi olla erilainen ja avioehdon tekemistä myös kuoleman varalta on tärkeämpää harkita. Myös testamenttijärjestelyjen toteutumiseen voi liittyä avioehdon tekeminen.
Ositussopimus avioeron yhteydessä
Jos puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, toisen puolison vaatiessa puolisoiden omaisuus on ositettava avioeron vireille tulemisen jälkeen. Osituksessa varakkaampi puoliso maksaa lähtökohtaisesti tasinkoa vähävaraisemmalle puolisolle.
Osituksen voi tehdä puolisoiden yhteisellä sopimuksella. Jos sopiminen ei onnistu, kumpi tahansa puolisoista voi hakea pesänjakajan määräämistä osituksen tekemiseen. Ositussopimus on lähtökohtaisesti tehtävä lain mukaan määrämuotoisesti, jotta kukaan ei pääse väittämään, etteikö ositusta olisi lainvoimaisesti tehty.
Avioeron yhteydessä omaisuus saatetaan toisinaan jakaa ilman kirjallista ositussopimusta tai ositus saatetaan jättää kokonaan tekemättä. Oikeus vaatia ositusta ei kuitenkaan lähtökohtaisesti vanhene. Vaikka asia ei haittaisi kumpaakaan puolisoa heidän elinaikanaan, ongelmia voi tulla eteen viimeistään toisen kuollessa. Perunkirjoituksessa ja kuolinpesän jakotoimissa epäselvyydestä saattaa vähintään tulla lisätyötä. Jos ositus on tekemättä, entinen puoliso on kuolinpesän osakas ja ositus voidaan tehdä entisen puolison ja kuolinpesän kesken. Jos avioerosta on paljon aikaa, selvitysten ja osituksen tekeminen voi olla hankalaa ja kallista.
Ositussopimus kuolinpesässä
Jos puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, puolisoiden varallisuussuhteet jaetaan perustilanteessa osituksella. Osituksessa vähävaraisempi leski saa kuolinpesältä tasinkoa. Varakkaampi leski ei ole velvollinen luovuttamaan kuolinpesälle tasinkoa.
Osituksen voi tehdä kuolinpesän osakkaiden sopimuksella. Myös leski on kuolinpesän osakas siihen asti, kun ositus on tehty. Jos sopiminen ei onnistu, kuka tahansa osakkaista voi hakea pesänjakajan määräämistä osituksen tekemiseen. Ositussopimus on lähtökohtaisesti tehtävä lain mukaan määrämuotoisesti, jotta kukaan ei pääse väittämään, etteikö ositusta olisi lainvoimaisesti tehty.
Jos ositusta ei ole tehty lesken eläessä, lesken kuolemaan jälkeen on yleensä tehtävä ositus. Tällaisessa tilanteessa myös lesken perukirjaan on merkittävä ensin kuolleen puolison kuolinpesänkin varat ja velat. Jos ositus olisi tehty lesken eläessä, lesken perukirjaan merkittäisiin vain lesken varat ja velat.
Osituksen merkityksen sivuuttaminen voi olla erityisen ikävää varakkaamman lesken perillisille tilanteessa, jossa puolisoilla on eri perilliset. Pelkkä ensin kuolleen puolison perukirjaan tehty merkintä lesken vetoamisesta tasinkoetuoikeuteen ei nimittäin korvaa ositussopimusta. Jos ositus tehdään vasta lesken kuoleman jälkeen, lesken perilliset eivät pääsääntöisesti voi enää saada hyväkseen lesken tasinkoetuoikeutta. Leskenä ollessa olisi hyvä olla tietoinen osituksen tekemisen merkityksestä omille perillisille.
Perinnönjakosopimus kuolinpesässä
Kuolinpesä voidaan yleensä pitää jakamattomana, ellei kukaan kuolinpesän osakkaista vaadi perinnönjakoa.
Perinnönjakosopimuksen voi tehdä kuolinpesän osakkaiden sopimuksella. Jos perittävä on ollut avioliitossa, perinnönjakosopimusta ennen tai sen yhteydessä on usein tehtävä myös ositussopimus. Jos sopiminen ei onnistu, kuka tahansa osakkaista voi hakea pesänjakajan määräämistä. Sopimus on lähtökohtaisesti tehtävä lain mukaan määrämuotoisesti, jotta kukaan ei pääse väittämään, etteikö sopimusta olisi lainvoimaisesti tehty.
Jokaisen kuolinpesään kuuluu muun omaisuuden lisäksi mahdolliset osuudet jakamattomiin kuolinpesiin. Jakamattomat kuolinpesäosuudet on käsiteltävä perukirjassa ja jakotoimissa. Jakamattomat kuolinpesät saattavat edellyttää suurta selvitystyötä etenkin, jos välissä on useita kuolemantapauksia. Perinnönjakosopimuksen tekemistä kannattaa siis aina harkita.
Testamentista esimerkkitilanteissa
Olet avioliitossa, eikä sinulla ole lapsia
Jos ensin kuolleella aviopuolisolla ei ole rintaperillisiä (lapsia tai kuolleen lapsen jälkeläisiä), hänen perintönsä menee lain mukaan leskelle. Tämä laista tuleva lesken perintöoikeus on kuitenkin yleensä vain väliaikainen, koska lain mukaan lesken kuoltua jäljellä oleva omaisuus jaetaan pääsääntöisesti kummankin puolison sukuhaaroihin.
Välttääkseen lesken kuoleman jälkeen tehtävän pesänjaon kahteen sukuhaaraan, puolisot voivat tehdä keskinäisen omistusoikeustestamentin toistensa hyväksi. Testamentin voi halutessaan tehdä vain toinen puoliso toisen hyväksi.
Jos testamentti lesken hyväksi on tehty, lesken olisi hyvä jättää selvitys siitä, onko hän vedonnut testamenttiin. Tällainen selvitys ja testamentin mahdollinen tiedoksianto ensin kuolleen puolison toissijaisille perillisille voidaan tehdä esimerkiksi perukirjan tekemisen yhteydessä. Jos testamenttiin vetoaminen jätetään epäselväksi ja tiedoksiannot tekemättä, lesken kuoleman jälkeen voi tulla epäselvyyksiä testamentin voimassaolon suhteen tai vähintään iso tiedoksiantotyö.
Sinulla ei ole omia lapsia
Jos sinulla ei ole omia lapsia tai kuolleiden lasten jälkeläisiä, voit halutessasi testamentata omaisuutesi kenelle tai mille taholle haluat. Mahdollisilla sisaruksillasi tai muilla sukulaisillasi ei ole laista tulevaa oikeutta perintöösi, jos testamentti on tehty asianmukaisesti. Lakiosaoikeus on nimittäin vain rintaperillisillä eli lapsilla tai kuolleiden lasten jälkeläisillä.
Jos olet avioliitossa tai ositus on entisestä avioliitosta tekemättä, puolison avio-oikeus saattaa kuitenkin rajoittaa omaisuuden siirtymistä testamentinsaajalle.
Todetaan, että vaikka henkilöllä olisi rintaperillisiä, testamentin voi siinäkin tapauksessa tehdä muun tahon hyväksi. Tällöin rintaperillisellä on kuitenkin halutessaan oikeus vaatia lakiosaansa, joka on puolet normaalista perintöosasta.
Sinulla ei ole serkkuja läheisempiä sukulaisia
Lain mukaan serkut tai sitä kaukaisemmat sukulaiset eivät peri. Tällaisessa tilanteessa voi harkita testamentin tekemistä, koska lähtökohtaisesti perintö menee muuten valtiolle.
HYÖDYLLISIÄ PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUDELLISIA TOIMIA
Hyödyllisiä perhe- ja jäämistöoikeudellisia toimia
Olen koonnut tähän esimerkkejä usein hyödyllisistä toimenpiteistä ja asiakirjoista. Jokainen tilanne on kuitenkin yksilöllinen, joten yleensä toimenpiteet ja asiakirjat kannattaa tehdä asiantuntijan kanssa.
Huomaathan myös, että oikeusjärjestelmämme sisältää lukuisia poikkeuksia ja näillä voi olla vaikutusta asiakirjojen tarkoituksen toteutumiseen. Poikkeukset liittyvät yleensä oikeudenmukaisen lopputuloksen saavuttamiseen erityistilanteissa.
Tässä kirjoituksessa ei ole huomioitu tilanteita, joissa olisi mukana vajaavaltaisia kuten alaikäisiä tai edunvalvonnassa olevia. Myöskään velkojien oikeuksiin liittyviä erityistilanteita ei ole huomioitu. Kirjoitus on tehty yleisellä tasolla luettavaksi eikä se ole oikeudellista neuvontaa.
Avioehto ainakin avioeron varalta
Avioehdon tarkoitus on poistaa avio-oikeus kokonaan tai osittain. Jos avioehdolla poistetaan avio-oikeus kokonaan, avioliiton päättyessä toinen osapuoli ei pääsääntöisesti joudu maksamaan tasinkoa. Tasingonmaksuvelvollinen ilman avioehtoa olisi lähtökohtaisesti varakkaampi osapuoli.
Avioliiton päättyessä avioeroon, tasingonmaksuvelvollisuus voi olla ikävää. Toisinaan ositus voikin muodostua hyvin riitaiseksi, ja avioehto saattaisi helpottaa taloudellisten asioiden selvittämistä. Kannattanee harkita, tekisikö avioehdon ainakin avioeron varalta.
Avioliiton päättyessä toisen kuolemaan, voi olla aviopuolisoiden haluama tilanne, että mahdollisesti vähävaraisempi leski saa tasinkoa kuolinpesältä. Tasingosta ei makseta perintöveroa, joten omaisuuden siirtyminen leskelle tasinkona voi olla verotuksellisesti järkevää. Jos aviopuolisoilla kuitenkin on eri perilliset, tilanne voi olla erilainen ja avioehdon tekemistä myös kuoleman varalta on tärkeämpää harkita. Myös testamenttijärjestelyjen toteutumiseen voi liittyä avioehdon tekeminen.
Ositussopimus avioeron yhteydessä
Jos puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, toisen puolison vaatiessa puolisoiden omaisuus on ositettava avioeron vireille tulemisen jälkeen. Osituksessa varakkaampi puoliso maksaa lähtökohtaisesti tasinkoa vähävaraisemmalle puolisolle.
Osituksen voi tehdä puolisoiden yhteisellä sopimuksella. Jos sopiminen ei onnistu, kumpi tahansa puolisoista voi hakea pesänjakajan määräämistä osituksen tekemiseen. Ositussopimus on lähtökohtaisesti tehtävä lain mukaan määrämuotoisesti, jotta kukaan ei pääse väittämään, etteikö ositusta olisi lainvoimaisesti tehty.
Avioeron yhteydessä omaisuus saatetaan toisinaan jakaa ilman kirjallista ositussopimusta tai ositus saatetaan jättää kokonaan tekemättä. Oikeus vaatia ositusta ei kuitenkaan lähtökohtaisesti vanhene. Vaikka asia ei haittaisi kumpaakaan puolisoa heidän elinaikanaan, ongelmia voi tulla eteen viimeistään toisen kuollessa. Perunkirjoituksessa ja kuolinpesän jakotoimissa epäselvyydestä saattaa vähintään tulla lisätyötä. Jos ositus on tekemättä, entinen puoliso on kuolinpesän osakas ja ositus voidaan tehdä entisen puolison ja kuolinpesän kesken. Jos avioerosta on paljon aikaa, selvitysten ja osituksen tekeminen voi olla hankalaa ja kallista.
Ositussopimus kuolinpesässä
Jos puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, puolisoiden varallisuussuhteet jaetaan perustilanteessa osituksella. Osituksessa vähävaraisempi leski saa kuolinpesältä tasinkoa. Varakkaampi leski ei ole velvollinen luovuttamaan kuolinpesälle tasinkoa.
Osituksen voi tehdä kuolinpesän osakkaiden sopimuksella. Myös leski on kuolinpesän osakas siihen asti, kun ositus on tehty. Jos sopiminen ei onnistu, kuka tahansa osakkaista voi hakea pesänjakajan määräämistä osituksen tekemiseen. Ositussopimus on lähtökohtaisesti tehtävä lain mukaan määrämuotoisesti, jotta kukaan ei pääse väittämään, etteikö ositusta olisi lainvoimaisesti tehty.
Jos ositusta ei ole tehty lesken eläessä, lesken kuolemaan jälkeen on yleensä tehtävä ositus. Tällaisessa tilanteessa myös lesken perukirjaan on merkittävä ensin kuolleen puolison kuolinpesänkin varat ja velat. Jos ositus olisi tehty lesken eläessä, lesken perukirjaan merkittäisiin vain lesken varat ja velat.
Osituksen merkityksen sivuuttaminen voi olla erityisen ikävää varakkaamman lesken perillisille tilanteessa, jossa puolisoilla on eri perilliset. Pelkkä ensin kuolleen puolison perukirjaan tehty merkintä lesken vetoamisesta tasinkoetuoikeuteen ei nimittäin korvaa ositussopimusta. Jos ositus tehdään vasta lesken kuoleman jälkeen, lesken perilliset eivät pääsääntöisesti voi enää saada hyväkseen lesken tasinkoetuoikeutta. Leskenä ollessa olisi hyvä olla tietoinen osituksen tekemisen merkityksestä omille perillisille.
Perinnönjakosopimus kuolinpesässä
Kuolinpesä voidaan yleensä pitää jakamattomana, ellei kukaan kuolinpesän osakkaista vaadi perinnönjakoa.
Perinnönjakosopimuksen voi tehdä kuolinpesän osakkaiden sopimuksella. Jos perittävä on ollut avioliitossa, perinnönjakosopimusta ennen tai sen yhteydessä on usein tehtävä myös ositussopimus. Jos sopiminen ei onnistu, kuka tahansa osakkaista voi hakea pesänjakajan määräämistä. Sopimus on lähtökohtaisesti tehtävä lain mukaan määrämuotoisesti, jotta kukaan ei pääse väittämään, etteikö sopimusta olisi lainvoimaisesti tehty.
Jokaisen kuolinpesään kuuluu muun omaisuuden lisäksi mahdolliset osuudet jakamattomiin kuolinpesiin. Jakamattomat kuolinpesäosuudet on käsiteltävä perukirjassa ja jakotoimissa. Jakamattomat kuolinpesät saattavat edellyttää suurta selvitystyötä etenkin, jos välissä on useita kuolemantapauksia. Perinnönjakosopimuksen tekemistä kannattaa siis aina harkita.
Testamentista esimerkkitilanteissa
Olet avioliitossa, eikä sinulla ole lapsia
Jos ensin kuolleella aviopuolisolla ei ole rintaperillisiä (lapsia tai kuolleen lapsen jälkeläisiä), hänen perintönsä menee lain mukaan leskelle. Tämä laista tuleva lesken perintöoikeus on kuitenkin yleensä vain väliaikainen, koska lain mukaan lesken kuoltua jäljellä oleva omaisuus jaetaan pääsääntöisesti kummankin puolison sukuhaaroihin.
Välttääkseen lesken kuoleman jälkeen tehtävän pesänjaon kahteen sukuhaaraan, puolisot voivat tehdä keskinäisen omistusoikeustestamentin toistensa hyväksi. Testamentin voi halutessaan tehdä vain toinen puoliso toisen hyväksi.
Jos testamentti lesken hyväksi on tehty, lesken olisi hyvä jättää selvitys siitä, onko hän vedonnut testamenttiin. Tällainen selvitys ja testamentin mahdollinen tiedoksianto ensin kuolleen puolison toissijaisille perillisille voidaan tehdä esimerkiksi perukirjan tekemisen yhteydessä. Jos testamenttiin vetoaminen jätetään epäselväksi ja tiedoksiannot tekemättä, lesken kuoleman jälkeen voi tulla epäselvyyksiä testamentin voimassaolon suhteen tai vähintään iso tiedoksiantotyö.
Sinulla ei ole omia lapsia
Jos sinulla ei ole omia lapsia tai kuolleiden lasten jälkeläisiä, voit halutessasi testamentata omaisuutesi kenelle tai mille taholle haluat. Mahdollisilla sisaruksillasi tai muilla sukulaisillasi ei ole laista tulevaa oikeutta perintöösi, jos testamentti on tehty asianmukaisesti. Lakiosaoikeus on nimittäin vain rintaperillisillä eli lapsilla tai kuolleiden lasten jälkeläisillä.
Jos olet avioliitossa tai ositus on entisestä avioliitosta tekemättä, puolison avio-oikeus saattaa kuitenkin rajoittaa omaisuuden siirtymistä testamentinsaajalle.
Todetaan, että vaikka henkilöllä olisi rintaperillisiä, testamentin voi siinäkin tapauksessa tehdä muun tahon hyväksi. Tällöin rintaperillisellä on kuitenkin halutessaan oikeus vaatia lakiosaansa, joka on puolet normaalista perintöosasta.
Sinulla ei ole serkkuja läheisempiä sukulaisia
Lain mukaan serkut tai sitä kaukaisemmat sukulaiset eivät peri. Tällaisessa tilanteessa voi harkita testamentin tekemistä, koska lähtökohtaisesti perintö menee muuten valtiolle.
Kirjoittanut asianajaja Marjo Paananen 30.3.2021
Viimeisimmät artikkelit