Asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu (niin sanottu follo-sovittelu) käräjäoikeudessa on mahdollinen riitaisissa lapsen huolto-, elatusapu- ja tapaamisoikeusasioissa tai jos vanhemmat eivät muutoin ole pystyneet sopimaan näistä. Sovittelun edellytyksenä on, että vanhemmat tähän suostuvat ja käräjäoikeus pitää sovittelua sopivana menettelynä. Käräjäoikeus voi vahvistaa sovittelussa mahdollisesti saavutetun sovinnon, jos se on lapsen edun mukainen.

Riitaisessa tilanteessa on myös mahdollista ratkaista lapsiasiat muussa oikeudenkäyntimenettelyssä, joissa ensiasteena toimii käräjäoikeus. Kanne/hakemus lapsiasioissa laitetaan vireille käräjäoikeudessa. Oikeudenkäynnissä on mahdollista lapsen etu huomioiden, että tuomioistuin vahvistaa sovinnon tai ratkaisee asian.

Lapsen huostaanottoon liittyvät asiat käsitellään hallintotuomioistuimissa.

Lapsiasiat, lukuun ottamatta huostaanottoasioita, on yleensä mahdollista sopia lastenvalvojan tai tuomioistuimen vahvistamalla sopimuksella. Sovinnollisuus huostaanottoasioissa on rajoitetumpaa.  

Useimmat perintöasioihin liittyvät riidat ratkaisee ensisijaisesti tuomioistuimen määräämä pesänselvittäjä ja/tai pesänjakaja. Ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi nostaa asiasta moitekanteen käräjäoikeudessa.

Osa perintöön liittyvistä asioista on mahdollista käsitellä suoraan käräjäoikeudessa. Tällainen on esimerkiksi testamentin moitekanne, joka on nostettava käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista.

Tuomioistuimessa käsiteltävä perintöriita on yleensä asianosaisten suostuessa mahdollista siirtää riita-asioiden tuomioistuinsovitteluun, jossa tuomioistuin voi vahvistaa mahdollisen sovinnon. Sovinto voidaan vahvistaa myös tavallisen oikeudenkäyntimenettelyn yhteydessä.

Perintöriidat on yleensä mahdollista sopia osapuolten keskinäisillä sopimuksilla, pesänselvittäjän ja/tai pesänjakajan vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen vahvistamalla sopimuksella. Erityissääntelyä sopimuksista on liittyen kuolinpesiin, joissa on alaikäisiä tai edunvalvonnassa olevia osakkaita.

Osa työoikeusoikeudenkäynneistä käsitellään yleisissä tuomioistuimissa eli ensiasteena käräjäoikeudessa, ja osa käsitellään työtuomioistuimessa. Työoikeusriidat liittyvät esimerkiksi palkkasaataviin, työturvallisuuteen ja työsuhteen päättymiseen. Käräjäoikeus voi esimerkiksi ratkaista työntekijän kanteen johdosta, onko työsuhteen päättämiseen työsopimuslain mukaiset perusteet ja määrätä laittomassa irtisanomisessa työnantajan maksamaan työntekijälle korvausta työsuhteen päättämisestä.

Yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävä työoikeusriita on yleensä asianosaisten suostuessa mahdollista siirtää riita-asioiden tuomioistuinsovitteluun, jossa tuomioistuin voi vahvistaa mahdollisen sovinnon. Sovinto voidaan vahvistaa myös tavallisen oikeudenkäyntimenettelyn yhteydessä.

Työoikeusriidat on yleensä mahdollista sopia osapuolten keskinäisellä sopimuksella tai tuomioistuimen vahvistamalla sopimuksella.

Yleiset tuomioistuimet (ensiasteena käräjäoikeudet) käsittelevät riita-asioina monenlaisia velkomus- ja vahingonkorvausriitoja.

Riitainen velkomus- tai vahingonkorvausasia on yleensä asianosaisten suostuessa mahdollista siirtää riita-asioiden tuomioistuinsovitteluun, jossa tuomioistuin voi vahvistaa mahdollisesti saavutetun sovinnon. Sovinto voidaan vahvistaa myös tavallisen oikeudenkäyntimenettelyn yhteydessä.

Velkomus- ja vahingonkorvausasiat on yleensä mahdollista sopia osapuolten keskinäisellä sopimuksella tai tuomioistuimen vahvistamalla sovinnolla.

Rikosasian käsittely alkaa yleensä poliisin tekemästä esitutkinnasta. Rikosasian oikeudenkäynnissä syyttäjä nostaa syytteen vastaajaa vastaan, ja asianomistajalla on mahdollisuus esittää vaatimuksia vastaajalle. Rikosasioita ovat esimerkiksi pahoinpitely-, seksuaali-, omaisuus- ja talousrikosasiat.

Rikosasiaa ei usein voi sopia lukuun ottamatta vahingonkorvausta, mutta osassa rikosasioita on mahdollista erillinen sovittelu. Nykyään myös syyteneuvottelut ovat mahdollisia osassa rikosasioita.